Portilla
"Minä tiedän sinun tekosi..."
Jumalani, sinä tunnet minut, tiedät kulkemani matkan.
Sinä tiedät minun tekoni ja tekemättä jättämiseni.
Tiedät, mitä häpeän ja kadun, mistä iloitsen ja olen kiitollinen.
Sinun edessäsi olen syvimmin oma itseni.
Katsot minua armollisin silmin.
Minä en pelkää.
"Edessäsi on nyt avoin ovi..."
Nyt - edessäni aukeaa seuraava portti.
Ei ole vain yhtä porttia - sitä ensimmäistä tai viimeistä.
Kutsut kulkemaan lukemattomien porttien lävitse.
Ja sinä viitoitat minulle uuden tien.
"Minä olen sen avannut, eikä kukaan voi sitä sulkea..."
Jumalani, sinä avaat ja suljet ovia.
Ja avaamaasi ovea ei kukaan muu voi sulkea.
Sinä houkuttelet minut uusille teille,
katsomaan asioita uudesta näkökulmasta.
Kun minä hätäännyn ja alan kaivaa vanhoja, jo syrjään heitettyjä karttoja esiin,
sinä kutsut minua luottamukseen.
Lempeästi sinä siirrät käpristyneet karttani syrjään ja vakuutat:
tie löytyy, askelmerkit ovat kohdallaan.
Sinun voimasi ovat vähäiset, mutta sinä olet ottanut sanani varteen etkä ole kieltänyt nimeäni." (Ilm. 3:8)
Sinä hyväksyt minun heikkouteni.
Sinulle vähäkin on kylliksi, minä riitän.
Siksi minä uskallan.
Siunatkoon meitä kaikkivaltias ja armollinen Jumala, Isä, Poika ja Pyhä Henki. Aamen.
Teksti ja maalaus: Satu Toukkari
Tekstin ja kuvan käyttö sallittu, mutta teksti- ja kuvalähde mainittava.


