Ignatiaaninen raamattumietiskely

 

Mietiskelyyn astuminen

Valitsen ajan ja paikan sekä luon ympärilleni ulkonaisen rauhan. Valitsen istuimen, jossa voin viettää tunnin. Rauhoitun, keskityn ruumiillisesti ja kuuntelen hengitystäni. Annan niiden ajatusten ja tunteiden, joita minulla on, tulla esiin ja asetan ne syrjään. Pyydän Jumalalta apua, että kaikki ajatukseni ja aikomukseni suuntautuisivat nyt ainoastaan häneen.

 

Mietiskelyyn valmistautuminen

Luen hitaasti etukäteen valitsemani raamatunkohdan. Pyydän, että saisin tässä meditaatiossa osakseni esimerkiksi jonkin kokemuksen, oivalluksen, ajatuksen tai kuvan.

 

Kertomuksen tapahtumapaikan valmistaminen

Kuvittelen mielessäni raamatunkohdan tapahtumapaikan. Mielikuvitukseni näkee, maistelee, koskettelee, haistelee, eli pyrkii kaikin tavoin aistimaan tapahtumapaikan.

 

Samaistuminen

Samaistun kertomuksen henkilöihin. Löydän heistä tunteita, ajatuksia, käyttäytymistapoja, iloja ja kysymyksiä, joita itsellänikin on. Viivyn niissä seikoissa, jotka koskettavat tai haastavat minua. Löydän itsestäni jotakin, jota en ennen itsessäni ole kokenut, ymmärrän elämääni, katselen tulevaisuuteeni.

 

Rukous

Sen, mikä on koskettanut tai askarruttanut minua, kerron nyt Jumalalle yksinkertaisin sanoin. Käännyn Jeesuksen tai Isän tai Pyhän Hengen puoleen, myös Neitsyt Marian esirukousta voi pyytää. Ilmaisen vilpittömästi kaiken sen, mikä minua nyt liikuttaa. Kiitän tai ylistän, kyselen tai epäilen, pyydän tai valitan.

 

Arviointi

Annan itselleni aikaa tarkastellakseni meditaatiotani. Mitä alussa pyysin rukouksessa? Täyttyivätkö odotukseni? Mitä sain kokea, mitä sain meditaatiossa lahjaksi? Olinko rauhaton tai hajamielinen? Missä kohtaa tarkkaavaisuuteni petti? Pyydän itselleni päättäväisyyttä seuraavaa kertaa varten. Kiitän mietiskelyhetkestä. Rukoilen siunausta seuraavalle raamattumietiskelylleni ja kaikille teilleni.

 

(Teoksesta: Stefan Kiechle SJ, Grösser als unser Herz, Freiburg 2003)